Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on repinyt hihansa apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan nuhteista, moottoripyörämessuilla häiriköinneille poliiseille. Blogissaan kirjoittavaa Paateroa raivostuttaa, ettei AOA hyväksy poliisin tapaa määritellä itse omat oikeutensa.
AOA Pajuoja huomautti poliiseja, jotka olivat moottoripyörämessuilla käyneet häätämään Hells Angels -moottoripyöräjengin liivejä kantanutta messuvierasta. Poliisit käskivät häntä riisumaan liivit, ja miehen kieltäytyessä, kehottivat häntä poistumaan messuilta. Mies poistui. Mitään järjestyshäiriötä messuilla ei ollut tapahtunut, eikä sellainen uhannut. Vain poliisi häiriköi.
AOA Pajuoja muistutti kansalaisilla olevan oikeus elää omaa elämäänsä, ilman viranomaisten tai muiden aiheetonta puuttumista. Myös sitä tarkoittaa yksityisyyden suoja, johon kuuluu myös pukeutuminen. Siihen voidaan puuttua vain lain nojalla, eikä ole olemassa mitään yleistä pukeutumislakia. Erityisolosuhteissa, kuten vankilassa jengiliivien käyttämistä voidaan rajoittaa, mutta siitä onkin omat säädöksensä. 1)
Kiihtynyt Paatero valittaa blogissaan: "Lain tulisi kuitenkin taata kaikille myös yhdenvertaisuutta. Mielestäni ei ole kohtuullista, että jengiliivien käytön kieltämiseen vankilassa on lainsäädännölliset perusteet, mutta samaan asiaa ei voida messujen kaltaisissa perhetapahtumissa puuttua." 2)
Suomalaisia on siis lyöty poliisiylijohtajalla, jonka mielestä koko kansaa on kohdeltava kuin vankeja, yhdenvertaisuuden nimissä. Olemmeko me todellakin ansainneet tämän?
AOA:n päätöksen keskeinen sisältö on todeta laittomaksi poliisin tapa luoda normeja iskusanalla YJT, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden verukkeella. Näinhän poliisi kerkeästi tekee. Se vetoaa milloin poliisilakiin, milloin kokoontumislakiin, kuten moottoripyörämessuilla, ja väittää yleisen järjestyksen vaativan sitä ja tätä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden nimissä se voi tehdä mitä huvittaa, myös sellaista, minkä laki siltä nimenomaan kieltää.
Hyvä, joskin hävytön esimerkki ovat poliisiylijohtaja Mikko Paateron syksyllä 2008 poliisilaitoksille antamat määräykset ampuma-aselupien myöntämisestä. Hän määräsi aseluville uusia ehtoja, ja määräsi myös, ettei ns. käsiaseille saa antaa kuin määräaikaisia lupia. 3)
Poliisiylijohtaja Paatero vähät välitti siitä, että voimassa olleen ja yhä olevan ampuma-aselain 119 § nimenomaan rajaa pois poliisilta ja koko sisäministeriöltä vallan antaa näistä asioista mitään ohjeita tai määräyksiä. Noin vain poliisiylijohtaja anasti itselleen virkavallan, käytti virka-asemaansa väärin. Kun käry kävi, Paatero selitteli, ettei ohjeita oltu annettu aselain, vaan poliisilain nojalla. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden nimissä.
Poliisijohto pyrkii siis tulkitsemaan poliisilain yleislaiksi, joka oikeuttaa sivuuttamaan kaiken muun lainsäädännön. Poliisin tulkinta on väärä, se on holtiton. Tätä poliisin hulttioitumista AOA on tällä, kuten eräillä muillakin päätöksillään pyrkinyt suitsimaan, ja se raivostuttaa poliisiylijohtajaa. Erityisesti tämä raivostuttaa Paateroa siksi, että ratkaisu kiistää poliisin itselleen varastaman tulkintamonopolin "rikollisista moottoripyöräjengeistä".
Poliisi on omilla päätöksillään nimennyt muun muassa moottoripyöräkerhoja "rikollisiksi jengeiksi". Poliisi on omilla päätöksillään nimennyt näiden ryhmien kaikki jäsenet rikollisiksi, riippumatta siitä, ovatko henkilöt syyllistyneet rikoksiin, vai ovatko he nuhteettomia kansalaisia. Poliisi on itse antanut itselleen oikeuden harjoittaa heitä kohtaan kaikenlaista häirintää mielinmäärin. Peruuttaa ase- ja järjestyksenvalvojan lupia, yrittää savustaa heidät työpaikoistaan ja niin edelleen. Poliisi on katsonut oikeudekseen ulottaa terrorin myös jengiläisten tuttaviin.
Yksi AOA:n päätös sinällään pienestä välikohtauksesta osoittaa, ettei tämä poliisin toiminta perustu lakiin, vaan mielivaltaan.
Siksi poliisiylijohtaja on nyt hyvin, hyvin vihainen.
Saadun tiedon mukaan liivien riisumista vaatineiden poliisien toiminnasta on tehty tutkintapyyntö. Odotan mielenkiinnolla, millä tekosyyllä apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske tällä kertaa estää esitutkinnan poliisin virkatoimista.
1) Päätös 17.2.2011, dnro 2740/09, www.oikeusasiamies.fi
2) 2.3.2011 http://www.poliisi.fi/poliisi/blog_mp.nsf
3) 29.9.2008, SMDno/2008/1009 ja 14.10.2008, SMDno/2008/1009