Hovioikeus tyrmäsi poliisihallituksen

Itä-Suomen hovioikeus ei hyväksynyt todisteiksi anonyymejä laboratoriolausuntoja, eikä Poliisihallituksen väitteitä. Kuopion starttiasejutun syytteet hylättiin.

Hovioikeus oli lukenut ampuma-aselain perustelut huolellisemmin kuin asehallintopäällikkö Mika Lehtonen:

"[A]mpuma-aselain 3 §:ssä tarkoitetut aseen osat olisivat aseen toiminnan kannalta olennaisia, ruutikaasunpaineen tai muun räjähdyspaineen alaisia osia. Ilman niitä kaikkia ei ole mahdollista koota toimivaa ampuma-asetta. Hallituksen esityksen mukaan aseessa tulee siten olla muun ohella piippu."

Starttiasekiistassa on kysymys aselain 2 pykälään vuonna 2011 tehdystä lisäyksestä, jonka mukaan aseeksi lasketaan myös ampuma-asetta muistuttava esine, joka on rakenteensa ja materiaalinsa puolesta muunnettavissa toimivaksi aseeksi, ilman erityistaitoja ja -laitteita. Poliisihallituksen tulkinnan mukaan lähes kaikki starttitaseet ovat tällaisia. Hovioikeus huomautti, ettei Poliisihallitus ole antanut ohjeita, millainen esine nuo kriteerit täyttäisi.

Starttiasejahtia on perusteltu keskusrikospoliisin rikoslaboratorion lausunnoilla. Sellainen oli kirjoitettu myös Kuopion juttua varten, mutta hovioikeus ei hyväksynyt paperia todisteeksi, vaan muistutti perusperiaatteista:

"Lausuntoa ei ole allekirjoitettu eikä asiassa ole selvitetty, kuka lausunnon on laatinut. Kysymys on siten niin sanotusta anonyymista todistelusta. Suomen perustuslain 21 §:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan takaamien oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden mukaisesti syytetyllä on oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan."

 

Kulkupuheet eivät kelpaa

Armoa eivät saaneet myöskään Mika Lehtosen ja Jussi Kytösaaren väitteet vastaajan esineiden luvanvaraisuudesta:

"Lehtonen ja Kytösaari eivät kuitenkaan ole tutkineet nyt kysymyksessä olevia esineitä tai niiden muunneltavuuden mahdollisuutta, vaan ovat hovioikeudessa kertoneet yleisesti aseiden muunneltavuudesta esineistä otettujen valokuvien taikka vastaavan tyyppisistä esineistä saamiensa ja kuulemiensa kokemusten perusteella ja sen mukaan tehneet johtopäätökset myös [vastaajan] hallusta takavarikoiduista esineistä."

Aseseppä Jussi Suutarin kertomusta tekemästään kokeesta hovioikeus piti sinällään uskottavana. Kokeesta ei kuitenkaan ollut "minkäänlaista pöytäkirjaa taikka muutakaan riittävää dokumentaatiota eikä [vastaajalla] ole ollut myöskään mahdollisuutta osallistua mainittuun kokeeseen tai tehdä muutoinkaan siitä havaintoja", joten koe ei kelvannut todisteeksi.

Hovioikeus huomautti myös, että luvanvaraisuutta on eri viranomaisissa eri puolilla Suomea tulkittu eri tavoin. Tämän Poliisihallituksen edustajat ovat yrittäneet usein kiistää, niin myös Kuopiossa, mutta hovi ei heidän väitteitään uskonut.

Hylättyään syytteen ampuma-aserikoksesta hovioikeus määräsi palauttamaan esineet vastaajalle. Päätös on ehdoton, siinä ei ole mitään varauksia.

Poliisihallituksen operaatio starttiase alkoi v. 2012 ylitarkastaja Reima Pensalan kahdella rikosilmoituksella kolmen turkulaisen liikkeen starttiaseista. Syyttäjä nosti syytteet törkeistä ampuma-aserikoksista, mutta luopui keväällä 2014 jutusta, kun hänelle selvisi Poliisihallituksen ylitarkastaja Jussi Kytösaaren ilmoittaneen keväällä 2012 Turun poliisille, etteivät starttiaseet edelleenkään tarvitse lupia. Myös Kuopion jutun nyt kaaduttua jäljellä on Teräasekeskusta vastaan Vantaalla nostettu syyte. Sen väitteet ja todistelu ovat samat kuin hylätyissä jutuissa.

LÄHDE: Itä-Suomen hovioikeus 25.11.2014, asianumero R 14/953.

Julkaistu: ASE-lehti 6/2014, artikkelin "Suuren starttiasejahdin kertomukset eivät kestä" kainalojuttuna.