Tutkinnanjohtaja Krista Soukola on päättänyt, ettei Teräasekeskuksen asekirjanpidon katoamista tutkita loppuun. Soukola esti avainhenkilön kuulustelemisen.
Tuusulalaisen Teräasekeskuksen asekirjanpito tunnetusti katosi, kun poliisi takavarikoi yhtiön ampuma-aseet, patruunat ja muuta tavaraa huhtikuussa 2013. Asiasta aloitettiin esitutkinta, jossa on epäiltynä seitsemän poliisia tai muuta poliisin henkilökuntaan kuuluvaa. Esitutkinnan vaatimattomia tuloksia esiteltiin viime numerossa (Ase-lehti 3/2015).
Esitutkinnan ilmeisten puutteiden vuoksi Teräasekeskus vaati useissa kohdin lisätutkintaa, asianosaisella on tähän oikeus. Se vaati muun muassa kuulemaan Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen lupapäällikköä, ylikomisario Jouko Aromäkeä, koska tämä viime vuonna ohjasi toimittajan kysymään asekirjojen kohtalosta Poliisihallituksen ylitarkastajilta Reima Pensala ja Mika Koponen. Aromäki nimesi nämä henkilöt vastatessaan kysymykseen jonka hän oli saanut etukäteen. Vastausta oli siis harkittu kaikessa rauhassa. Ilmeisestä syystä Teräasekeskus vaati myös Pensalan ja Koposen kuulustelemista.
Tutkinnanjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola salli kesäkuussa puhuttaa - ei siis kuulustella - ylikomisario Jouko Aromäkeä ja ylitarkastaja Mika Koposta. Puhuttamiset eivät asiaa valaisseet, vaan kumpikin ilmoitti ettei tiedä mitään liikkeen asekirjanpidosta. Aromäen osalta tämä onkin täysin uskottavaa, koska katoamisen aikaan hänen tehtävänsä olivat aivan toiset. Puhuttaja ei tosin ollut huomannut kysyä, kuinka hän osasi nimetä juuri nuo kaksi Pohan virkamiestä.
Pensala on tabu
Ylitarkastaja Reima Pensalan kuulustelmisen Soukola kielsi. Hän perustelee kesäkuun lopun päätöstään tältä osin näin:
"Ylitarkastaja Pensala on sähköpostiviestissään ryk [Roope] Karjalaiselle syyskuussa 2013 ilmoittanut, että hänellä olisi operatiivista tietoa siitä, missä sähköpostiviestissä luetellut aseet ovat. Lisätutkintapyynnössä esitetään, että tämä operatiivinen tieto voi olla peräisin ainoastaan kadonneesta asekirjanpidosta. Katson kuitenkin, että yksinomaan tämä Pensalan viestissä oleva lause ei riitä sellaisella varmuudella osoittamaan, että Pensalalla olisi ollut asekirjanpito hallussaan, että pyydetty tutkintatoimenpide saattaisi vaikuttaa asiaan".
Tässä on kaksi outoa kohtaa. Esitutkintaa ei yleensä rajoiteta vain niihin, jotka etukäteen tiedetään varmuudella syyllisiksi. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää mitä on tapahtunut ja kuka on tehnyt mitäkin, eikä sen lopputulosta voi tietää etukäteen. Jos se tiedetään, kysymys ei ole tutkimuksesta.
Toisekseen kukaan ei ole missään vaiheessa väittänyt, ei julkisesti mediassa eikä tapauksen asiakirjoissa, että Pensalan sähköpostiviesti todistaisi asekirjanpidon olevan hänellä, saati että juuri hän olisi sen anastanut. Krista Soukola ei ole huomannut, että Pensalaa voitaisiin kuulla todistajana. Tiettävästi kukaan ei ole esittänyt hänen kuulustelemistaan rikoksesta epäiltynä.
Sen sijaan Pensalan sähköpostiviesti, joka myös esiteltiin lehden viime nimerossa, osoittaa hänen mitä suurimmalla todennäköisyydellä tienneen viimeistään syyskuussa 2013 asekirjanpidon olevan kateissa. Rikoksen selvittämisen kannalta on aivan ratkaisevaa, keneltä hän sen tiedon on saanut. Juuri tämä tieto saattaa johtaa anastajan paljastumiseen.
Krista Soukolan haastattelu
Haastattelin kihlakunnansyyttäjä Krista Soukolaa 16.7. Aluksi hän oli valmis vastaamaan, mutta sitten kelkka kääntyi.
Olette päättäneet, ettei esitutkinnassa kuulla Poliisihallituksen ylitarkastaja Reima Pensalaa. Miksi on tärkeää, ettei häntä kuulla?
- Kun pitäisi olla perusteluja, miksi kuulustellaan, Soukola vastasi.
Eivätkö perustelut ole aika selvät? Järvenpään entisen poliisilaitoksen lupayksikön virkamiesten virallinen tarina on, että asekirjanpidon katoaminen huomattiin vasta tammikuussa 2014. Suoritetussa esitutkinnassa eräs toimistosihteeri kuitenkin kertoi havainneensa asekirjanpidon puuttumisen heti huhtikuussa 2013 ja kertoneensa siitä virkatovereilleen. Näinhän asian täytyykin olla, vaikka virkatoverit esittivät tietämätöntä. Pensalan sähköpostiviesti osoittaa hänen tienneen viimeistään syyskuussa 2013 asekirjanpidon olevan kateissa. Väitättekö vakavissanne, ettei asian selvittämisessä ole merkitystä sillä, mistä Pensala on tietonsa saanut?
- Mistä te olette saanut tiedon minun päätöksestäni? Sehän on vielä salassapidettävä asia, Soukola vastasi hetken hiljaisuuden jälkeen.
Se tieto on lähdesuojan takana.
- Mutta kun tämä asia on tulossa julkiseksi, niin minä ihmettelen miksi joku haluaa tämän julkiseksi keskeneräisenä.
Koska te aiotte jättää esitutkinnan keskeneräiseksi. Kysyitte perusteluja Pensalan kuulemiselle ja saitte ne. Miksi häntä ei ole kuultu?
- En kommentoi salassapidettävää asiaa.
Olette sallineet Jouko Aromäen ja Mika Koposen puhuttamisen. Toki vain puhuttamisen, mutta edes sen. Joten kysyn uudelleen: miksi teille on niin tärkeää, ettei juuri Reima Pensalaa kuulustella?
- En aio kommentoida salassapidetävää asiaa.
Olette toinen tutkinnanjohtaja ns. Jari Aarnio -vyyhdessä. Herää kysymys, onko se esitutkinta tehty yhtä epärehellisesti kuin Teräasekeskuksen esitutkinta.
- Eiköhän se laatu näy esitutkintapöytäkirjasta, Krista Soukola kuittaa.
Muutkin tavarat kateissa
Poliisi vei aseiden lisäksi patruunat, kaasusumuttimia ja muuta tavaraa, sekä kirjanpitoaineistoa. Ampuma-aseista Teräasekeskus sai takavarikkopöytäkirjan asianmukaisen nopeasti, mutta mistään muusta ei ole pöytäkirjaa toimitettu. Liike on sitkeästi vaatinut dokumenttia muun muassa useista kymmenistä tuhansista patruunoista, mutta kukaan poliisilaitoksella ei ole suostunut tietämään asiasta mitään.
Kesäkuussa, kun takavarikosta oli kulunut kaksi vuotta ja kaksi kuukautta, Teräasekeskus sai Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Kari Rannan kirjeen, jossa pahoitellen ilmoitetaan, ettei poliisilaitokselle tiedetä mitä liikkeestä tuli mukaan otetuksi. Ranta lupasi, että asian selvittelyä jatketaan.
Julkaistu: ASE-lehti 4/2015
Edit. 18.8.2015: Korjattu Jouko Aromäen nimi.