Turussa starttiaseita vuosia sitten myyneet liikkeet ovat kolmatta kertaa esitutkinnassa samasta asiasta. Kaikki kolme esitutkintaa käynnistänyt Poliisihallituksen ylitarkastaja Reima Pensala teki viimeisimmän rikosilmoituksensa Tullille.
Laki ei rajaa, montako kertaa sama asia voidaan viedä esitutkintaan, mutta kansalainen ei silti ole aivan täysin suojaton viranomaisten kiusantekoa vastaan, muistuttaa rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.
"Jos syyttäjä on jo kertaalleen päättänyt olla syyttämättä, pitää olla olennaisista uutta tietoa, ennen kuin syyttäjä voisi nostaa syytteen. Siis olennaista uutta tietoa. Kynnys on korkeampi kuin esitutkinnassa."
"Esitutkinta voidaan käynnistää uudelleen, jos asiassa on ilmennyt uusia seikkoja ja uusimiseen on perusteltu syy. Ellei mitään uutta ole ilmennyt, ei esitutkintaa pitäisi uudelleen aloittaa", Tolvanen painottaa.
Edelliset kierrokset
Kummallinen kierre käynnistyi keväällä 2012, kun Poliisihallituksen asehallinnon (AHY) ylitarkastaja Reima Pensala teki rikosilmoituksen kolmesta turkulaisesta liikkeestä, jotka myivät starttipistooleita, mitä Pensala väitti ampuma-aserikokseksi. Pensala vetosi aselain kesäkuussa 2011 muuttuneeseen 2 pykälään ja väitti starttiaseiden vaativan aseluvan.
Varsinais-Suomen poliisilaitos tutki laitteet ja totesi ne lupavapaiksi. Poliisilaitos kysyi asiasta myös AHY:n ylitarkastaja Jussi Kytösaarelta, joka ilmoitti, etteivät starttiaseet edelleenkään tarvitse lupia, joten tutkinnanjohtaja Ari-Pekka Lehtinen lopetti tutkinnan aiheettomana 23.5.2012. Peruste: "Ei rikosta".
Eräissä muissa Pensalan käynnistämissä esitutkinnoissa on selvinnyt AHY:n antaneen samanlaisia "lupavapaita" -lausuntoja muillekin..
Ylitarkastaja Reima Pensala teki syksyllä 2012 uuden rikosilmoituksen, samoista liikkeistä, samasta asiasta, samoilla perusteilla. Varsinais-Suomen poliisilaitos ei enää uskaltanut vastustaa Poliisihallituksen virkamiehen tahtoa. Esitutkinta suoritettiin ja syyttäjä nosti kolmea liikkeenharjoittajaa vastaan syytteet ampuma-aserikoksista. Ennen kuin asia ehti oikeuteen, syyttäjän tietoon tuli Poliisihallituksen kaksinaamaisuus.
Ampuma-aserikos on rangaistava vain tahallisena tekona. Koska Poliisihallitus oli antanut lausuntoja, etteivät starttiaseet tarvitse aselupia, ei liikkeiden edustajiltakaan voinut edellyttää muuta tietoa. "Edellytyksiä syytteiden ajamiselle ei enää ole rikosten tunnusmerkistön edellyttämän tekijän tahallisuuden puuttumisen vuoksi", kirjoitti kihlakunnansyyttäjä Pertti Lahtiola maaliskuussa 2014 käräjäoikeudelle pyytäen sitä hylkäämään nostamansa syytteet. Käräjäoikeus täytti syyttäjän pyynnön 16.4.2014 ja tuomitsi valtion maksamaan yrittäjien oikeudenkäyntikulut.
Koska poliisin kautta tuskin pääsisi enää eteenpäin, ylitarkastaja Reima Pensala teki viime vuoden lopulla kolmannen rikosilmoituksensa Tullille, jonka Turun toimisto innostui aloittamaan esitutkinnan. Kaikki starttiaseet ovat olleet keväästä 2012 asti takavarikossa, silti liikkeisiin tehtiin saman asian vuoksi jo kolmannet kotietsinnät. Tällä kertaa vietiin tietokoneet ja kirjanpidot.
"Kuulostaa erikoiselta menettelyltä. Tulee mieleen, tehdäänkö tällaista kiusantekomielessä. Aika erikoista sekin kyllä olisi", professori Matti Tolvanen hämmästelee..
Mitä uutta on tutkinnassa?
Turkulaisista, vuosina 2011-12 maahantuoduista starttiaseista olisi siis pitänyt löytyä uusia seikkoja, jotta kolmas esitutkinta olisi perusteltu. Mitä ne seikat ovat?
"Asia on kesken, en kommentoi", vastaa tutkinnanjohtaja Jussi Gustafsson.
Toisella kierroksella syyttäjä peruutti syytteet, koska lisätutkinta osoitti ettei asiassa ole ainakaan tahallisuutta. Millä tavalla kysymys tahallisuudesta on muuttunut?
"Se tulee ilmi kun tutkinta valmistuu".
Tähän on sepitetty lisukkeeksi tulliselvitysrikos. Onko se Tullin vai Reima Pensala keksintöä?
"Se on tullilähtöinen ja se saattaa mennä uuteen harkintaan. Selvitämme siis, kannattaako sitä tutkia"
Poliisihallitus jakoi vuosina 2011-2012 lausuntoja, joiden mukaan starttiaseet eivät ole aseita eivätkä tarvitse aselupia, joten miksi liikkeiden olisi pitänyt kirjata lelut ampuma-aseiksi?
"Tässä on paljon määritelmäkysymyksiä", väistää tutkinnanjohtaja Jussi Gustafsson.
Julkaistu: ASE-lehti 2/2016