Syyttäjä Kirsi Männikkö sivuutti sananvapauden turvaksi annetun lain, käydessään taistoon Junes Lokan ”kunnian” puolesta.
”Lokka on käynyt yleisellä paikalla Oulussa englanniksi keskustelua ulkomaalaisperäisten henkilöiden kanssa. Hän on keskustelun aikana viitannut enimmäkseen taustalla seisseeseen naishenkilöön todeten englanniksi tämän olevan idiootti ja mielenterveyspotilas, ja ollessaan poistumassa todennut englanniksi, että tämä kuuluisi mielisairaalaan ja suomeksi, että tämä on avohoitopotilas,” selostaa kihlakunnansyyttäjä Juha Karikoski päätöksessään.
Näistä Junes Lokan puheista jätettiin rikosilmoitus kunnianloukkauksesta. Koska näyttö teosta oli kiistaton, kihlakunnansyyttäjä Karikoski päätti 12. helmikuuta olla nostamatta syytettä Lokkaa vastaan, pitäen tekoa ”vähäisenä huomioon ottaen sen haitallisuus”. 1)
Kolme kuukautta aikaisemmin saman syyttäjänviraston kis Kirsi Männikkö nosti syytteen toimittaja Johanna Vehkoota vastaan, koska tämä oli suhtautunut epäkunnioittavasti Lokkaan. 2)
Loukkaaminen elämäntapana
Oululaisen kaupunginvaltuutettu Junes Lokan elämän sisältö on seurata, ahdistella, mustamaalata, ylipäänsä kaikin tavoin häiritä ja loukata muita kansalaisia. ”Hän on nimitellyt ihmisiä esimerkiksi ”huoriksi”, ”häiriintyneiksi sekopäiksi” ja ”vitun idiooteiksi” sekä käskenyt heidän mennä uuniin. Eräällä videolla hän soitti helsinkiläiselle kaupunginvaltuutetulle, nimitteli ja toivoi tälle kuolemaa” kirjoittaa Helsingin Sanomat ja jatkaa:
”[Oulun] käräjäoikeudessa katsottiin keskiviikkona esimerkiksi video, jolla Lokka kertoo aikovansa tehdä Vehkoosta rikosilmoituksen, koska tämä on niin ärsyttävä. Hänen mielestään ihmisten solvaaminen kuuluu sananvapauteen ja toteaa, että Suomessa tehdään liikaa kunnianloukkausilmoituksia”. 3)
Uhreistaan Junes Lokka kuvaa videoita ja levittää niitä pitkin internettiä.
Poliisi ja syyttäjälaitos kävivät taistoon Lokan ”kunnian” puolesta, koska toimittaja Johanna Vehkoo oli marraskuussa 2016 kutsunut tätä rasistiksi ja natsipelleksi.
Siinä vakka löysi kantensa.
Julkinen rooli rajoittaa kunniansuojaa
Kunnianloukkauksesta säädetään rikoslain 24 luvun 9 pykälässä. Tunnusmerkistön lisäksi pykälä sisältää hyvin laajat rajoitukset sille, mihin kunnian suoja ulottuu. Pykälän kolmas momentti kuuluu näin:
”Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä."
Tällä lainsäätäjä on halunnut turvata sananvapauden yhteiskunnallisen elämän ydinalueilla riippumatta siitä, että keskustelu voi olla repivää ja jopa loukkaavaa.
Junes Lokan toiminta on ala-arvoista loanheittoa, mutta se on poliittista toimintaa, tai ainakin se on siihen rinnastettavaa julkista toimintaa. Haluaahan tämä häirikkö itsekin tulla otetuksi yhteiskunnallisena toimihenkilönä.
Poliittisen keskustelun vapautta korostetaan myös hallituksen esityksen perusteluissa:
”Kunnianloukkaussäännöksellä ei ole tarkoitus rajoittaa oikeutta julkaista tietoja ja arvostelua, joka kohdistuu henkilön menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä taikka tieteessä, taiteessa tai muussa näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa. Pykälän 3 momentissa on näin ollen politiikan, talouselämän, viranhoidon sekä tiede- ja kulttuurielämän vaikuttajien toiminnan arvostelun oikeuttavat säännökset.”
”Toista halventavakin arvostelu voi olla rankaisematonta, jos sen kohteena on tämän menettely tietyillä julkisen toiminnan alueilla. Alueina, joilla terävääkin arvostelua voidaan pitää hyväksyttävänä, mainitaan ensinnäkin samat politiikan ja elinkeinoelämän sekä julkisen viran ja tehtävän hoidon alueet kuin 8 §:n 2 momentissa.”
”Lisäksi arvostelun kohteena voi olla henkilön menettely tieteen ja taiteen harjoittamisessa tai muussa vastaavassa julkisessa toiminnassa. Sekä politiikan että kulttuurin alueella voi ankarakin arvostelu olla hyväksyttyä, eikä tätä ole pidettävä kunnian loukkaamisena. Vastaavasti elinkeinonharjoittajan on siedettävä tarjoamiinsa tuotteisiin ja palveluksiin kohdistuvaa kärjekästäkin julkista arvostelua, kunhan arvostelu perustuu paikkansa pitäviin asiatietoihin.” 4)
Näitä perusteita painotti lausunnossaan myös perustuslakivaliokunta, ja eduskunta hyväksyi ne.
Varmemmaksi vakuudeksi kunnianloukkauspykälän 4 momentti säätää:
”Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä."
Lokan tapa mölistä erilaisissa tilaisuuksissa ja tuottaa niistä häirikkövideoitaan, ylipäänsä hänen tapansa vainota ja loata ihmisiä on yleiseltä kannalta merkittävä asia jo yksin siksi, että toiminnallaan hän pyrkii tukahduttamaan muiden kansalaisten sananvapauden.
Tällaisen törkyturvan kutsuminen rasistiksi, mikä Lokka on itsekin julistanut olevansa, ja natsipelleksi, ei voi edes vähäisessä määrin, saati selvästi ylittää ”sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.”
Sen sijaan voi kysyä, onko kihlakunnansyyttäjä Kirsi Männikkö ylittänyt toimivaltansa jättäessään tyystin huomiotta kunnianloukkauspykälän sisältämät, sananvapauden suojaksi säädetyt rajoitukset. Ainakin hän on toiminut vastoin lainsäätäjän tahtoa. Pykälän nimenomainen tarkoitus on estää sellainen ilveily, johon Männikkö ja Lokka viime viikolla Oulun käräjäoikeuden alistivat. (Männikön nostamaa syytettä käsiteltiin Oulun KO:ssa 20.3.2019).
Tahallisuus ”unohtui” taas
Keskeinen periaate, jonka poliisit ja syyttäjät aina ”unohtavat” – virkavelvollisuutensa rikkoen – kun katsovat poliittisten intressiensä niin vaativan: ”Kunnianloukkaus on vain tahallisena rangaistava. Sovellettaviksi tulevat tahallisuuden sisältöä koskevat yleiset säännöt. Teko ei ainakaan silloin ole 1 kohdassa tarkoitettu rikos, kun tekijällä on ollut vahvoja perusteita pitää totena, mitä hän on esittänyt tai mihin hän on vihjannut.” 5)
Kunnianloukkaus on aina ollut rangaistavaa vain tahallisena, mutta säädöksiä vuonna 2013 tarkistettaessa tätä erityisesti korostettiin lain perusteluissa. Syynä olivat Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa saamat lukuisat tuomiot sananvapauden loukkaamisesta. Suomella on niitä puolet enemmän kuin muilla pohjoismailla yhteensä (Suomi 19 sananvapaustuomiota, muut Pohjoismaat yht. 13 oli saldo v. 2017 alussa).
Lain perustelujen syynä oli myös, että poliisi ”tutki” ja syyttäjä syytti vaikka kirjoitusvirheistä, kunhan kohde oli ”oikea”. Lainsäätäjä siis muistutti aivan äsken tahallisuudesta, mutta poliisit ja syyttäjät eivät ole siitä edelleenkään piittaa.
Junes Lokka on itse ilmoittautunut valtakunnan ykkösrasistiksi. En tiedä ansaitseeko hän ykköstilaa, mutta tässä kohden yhdyn mielelläni Lokan käsitykseen omasta itsestään.
Viime vuonna Lokka tuomittiin tyypillisestä rasistisesta rikoksesta, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. 6)
Jos joku vastoin odotuksia kykenisikin osoittamaan, ettei Lokka ole rasisti, niin missä on Vehkoon tahallisuus, kun hän toteaa rasismista tuomitun Lokan rasistiksi, tämän omaankin ilmoitukseen nojaten?
Entä ”natsipelle”?
En tiedä onko natsi oikea nimitys Lokan kaltaiselle maaniselle häirikölle, mutta hänet tunnetaan videoistaan, joissa Lokka hengailee erilaisten äärioikeistolaisten hampuusisakkien kanssa, näitä ihaillen.
Mitä pelleen tulee, Lokan sekopäiset, vihaa uhkuvat videot tekevät hänestä pellen. Täyden pellen. Sen hän tekee itse.
Joten missä on Vehkoon tahallisuus, kun hän nimittää Lokkaa natsipelleksi?
Tämä kaikki on lausuttu poliittisen keskustelun kontekstissa. Osana yhteiskunnallista keskustelua, jonka avoimuutta lainsäätäjä korostaa, rajaten kunnian suojan ulkopuolelle arvostelun, ”joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa”.
Syyttäjä ajaa Lokalle erioikeuksia
Haastehakemuksessaan kis Kirsi Männikkö ei kiistä Vehkoon lausumien todenperäisyyttä. Lehtitietojen mukaan hän ei ole kiistänyt sitä käräjäsalissakaan, on vain toistellut haastehakemuksessaan lausumaansa: ”
Nimittelyä ei voida pitää sellaisena arvosteluna, joka kohdistuisi Lokan menettelyyn politiikassa, ja joka ei selvästi ylittäisi sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.”
Kunnianloukkauksen perustunnusmerkki on ”esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa”.
Lisäksi on kakkoskohta, ”muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista”.
Tähän kaatopaikkasäädökseen kis Männikkö nojaa syytteensä. Tähän syyttäjät turvautuvat, kun on esitetty paikkansa pitävää tietoa, ja virkavallalla on poliittinen intressi se kostaa.
Murskasimme viime vuonna avustajani Ilkka Ukkosen kanssa yhden tällaisen viritelmän Kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen ajoi minua vastaan syytettä törkeästä kunnianloukkauksesta, koska olin julkistanut tietoja Anneli Auerin perin oudosta ja salaiseksi julistetusta seksuaalirikostuomiosta. Hämäläinen väitti minun esittäneen valheellisia tietoja.
Koska minun artikkeleideni tiedot pitivät täsmälleen paikkansa, päinvastoin kuin poliisin ja syyttäjien tarinat, joissa mikään ei ollut totta, Hämäläinen jäi kiinni valehtelusta ja tekaistuista todisteista. Hädissään hän luopui ”valheellisia tietoja” -väitteestään, ja alkoi kesken käräjäoikeuden istunnon, käräjätuomari Mitja Korjakoffin uutterasti ohjastaessa, sepittää uutta syytettä ”muuten halventaa toista” -pohjalta.
Helsingin hovioikeus teki 3.7.2018 lopun Hämäläisen yrityksestä. 7)
Lokka täyttää internettiä nimitellen nimeltä mainittuja ja mieluiten kasvoillaan kuvaan pakotettuja kansalaisia ”huoriksi”, ”häiriintyneiksi sekopäiksi”, ”mielisairaiksi”, ”vitun idiooteiksi”, ”avohoitopotilaiksi”, levittää rasistista ja äärioikeistolaista materiaalia. Joten poliisi- ja syyttäjälaitos hyökkäävät oitis, kun joku kutsuu tätä notorista roistoa rasistiksi ja natsipelleksi.
Tässä haetaan lainsuojaa toiminnalle, jolle ei kuulu minkäänlainen suoja.
En usko kis Kirsi Männikön lähteneen tukemaan näin kontroversiaalia henkilöä pelkästään omalla päätöksellään. Syyte on juridisesti niin kelvoton, että epäilen valtakunnansyyttäjänviraston näppien olleen mukana.
Otetaanpa vertailukohdaksi eräitä muita kunnianloukkausjuttuja.
Liian vähäisiä tutkittaviksi
Oululainen toimittaja Jussi Korhonen luki keväällä 2017 Rajat kiinni -facebookryhmän sivulta erään häirikön uhkailuja: ”Mitäpä jos tapettais toimittelija Korhonen”. Korhonen teki uhkailusta rikosilmoituksen.
Oulun poliisi ja syyttäjänvirasto kieltäytyivät tutkimasta asiaa, heillä piti varmaan liian kiirettä Lokan rikosilmoituksen kanssa: ”Vaikka kyseisen tapaista uhkaamista ei voida pitää hyväksyttävänä, niin kokonaisuutena arvioiden tekoa voidaan –- pitää vähäisenä. Enemmänkin kyseessä on uhkauksen osalta kovasanainen retoriikka kuin aidosti otettava rikoksella uhkaaminen”, päätti kihlakunnansyyttäjä Anna-Leena Jaako, tutkinnanjohtaja Mikko Männikön esityksestä. 8)
Juristi Niina Berg joutui laajan, systemaattisen, melkein vuoden kestäneen nettiterrorin kohteeksi. Lehtien keskustelusivustoilla hänestä kirjoiteltiin mm. näin: ”Tämä Niina Berghän on opiskellut myös lakia. Hän teki sen Hämeenlinnan naisvankilassa, kun oli sovittamassa hoitolapsen raiskauksesta saamaansa tuomiota. ja ei varmaan yllätä ketään, että hän ei ole sitä kellekään tunnustanut, ja eikä tule tunnustamaan. Että sellainen viisastelija se tämä Ninnu on."
Näillä viesteillä lähetyttiin myös Bergin työnantajaa, jota vaadittiin erottamaan ”pedofiili”.
Kun lapsiperheen äiti kyllästyi ja teki rikosilmoituksen, Turun poliisilaitoksen tutkinnanjohtaja Päivi Kukkola esitti, ja Länsi-Suomen syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä Jonna Ryynänen päättivät ettei esitutkintaa suoriteta: ”kyseessä on kuitenkin kokonaisuutena arvostellen vähäinen teko.”. Todellinen syykin kis Ryynäsen päätöksestä löytyy: ”Bergin poliisille antamien tietojen perusteella hän on Anneli Auerin ystävä ja kirjoittaa aihetta käsittelevää tai sivuavaa blogia." 9)
Berg vaati valtakunnansyyttäjänvirastoa määräämään esitutkinnan. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, Suomen poliisi- ja syyttäjäkorruption grand old man katsoi, valtionsyyttäjä Anu Mantilan esittelystä Ryynäsen päätöksen olevan mitä mainioimman.
Sopii asettaa rinnakkain liki vuoden kestänyt nettikampanja, ja Vehkoon yksi (1) kirjoitus. Ihanko totta laki on kaikille sama?
Jouduin itse samaan aikaan Bergin kanssa samanlaisen, ja samoista motiiveista nousseen lokakampanjan kohteeksi. Netissä levitettiin kirjoituksia, joissa tarjottiin palkkiota sille joka murhaa 13 nimettyä kansalaista. Tappolistalla oli muun muassa neljä Vaasan hovioikeuden tuomaria, Niina Berg ja minä. Tappouhkauksen lisäksi kirjoittaja herjasi kaikkia kohteitaan suurta intoa, mutta perin vähäistä älyä osoittavalla tavalla.
Tein rikosilmoituksen, jonka Helsingin poliisilaitos ”kadotti”. Helsingin poliisit ”löysivät” rikosilmoituksen vasta, kun poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kyseli sen perään. Asian tutkimiseksi poliisit eivät ole eväänsä heilauttaneet. 10)
“Olet todella vastenmielinen huora. En yhtään ihmettele jos joku puukottaa sinua” viestitettiin Hanna Huumoselle Facebookissa.
”Toivon hartaasti että sinä, lähipiirisi ja kaikki aatetoverisi saisitte kunnon joukkorikastuksen (lue raiskauksen) laittomilta maahantunkeutujilta niin alkais silmät aukeamaan. Toivon todella että näin tapahtuu,” julistettiin Huumosen saamassa tekstiviestissä.
”[P]perusteellisen esitutkinnan suorittaminen veisi arviolta aikaa useamman työpäivän. Katson, että tutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa tutkittavana olevan rikosepäilyn laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavissa olevaan seuraamukseen”, kirjoitti Huumoselle kihlakunnansyyttäjä Riina Karma, tutkinnanjohtaja Petri Jehkosen esityksestä.
Hanna Huumonen toimi sosialidemokraattisten opiskelijoiden (SONK) puheenjohtajana käynnistäessään tammikuussa 2016 boikottikampanjan MV-lehteä vastaan. Kostoksi MV-lehti julkisti Huumosen työpaikan yhteystiedot ja yllytti vastatoimiin. Tuloksena oli satojen teksti-, sähköposti- ja Facebook-viestien vyöry. Uhkauksia ja parjauksia.
Mitäpä mokomia pikkujuttuja tutkimaan.
Kuten olen jo kauan kirjoittanut: poliisia ja syyttäjiä ei ohjaa laki, vaan mielivalta, ja usein silkka rikollinen tahto.
Poliisien ja syyttäjien mielivalta on kunnianloukkausjutuissa niin rujoa, että siihen havahtui äsken jopa Helsingin Sanomat: ”Tämä juttu sisältää kovaa kieltä ja rumia sanoja, sillä nyt kerromme, miten suomalaiset herjaavat toisiaan. HS luki 867 syyttäjien ja käräjäoikeuksien päätöstä kunnianloukkauksista. Selvisi, ettei laki ole kaikille sama.” 11)
LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA:
1) Oulun syyttäjänvirasto 12.2.2019, päätös nro 19/253, asianro R 18/3531
2) Oulun syyttäjänvirasto 8.10.2018, R 18/3385
3) HS tiistaina 21.3.2019. https://www.hs.fi/paivanlehti/21032019/art-2000006042264.html
4) HE 19/2013
5) sama
6) Kaleva 20.9.2018 https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/junes-lokalle-sakot-kiihottamisesta-k...
7) Helsingin hovioikeus 3.7.2018, tuomio 18/128841, asia nro R 17/550
Tuoreelta julkaisemani, eittämättä vähän voitonriemuinen kommentti: http://www.mikkoniskasaari.fi/node/263
8) Oulun syyttäjänvirasto päätös 17/943, asianro E 17/2168
9) Länsi-Suomen syyttäjävirasto 6.3.3014, päätös 14/387, asianro 14/1716.
10) ”Rikosilmoitus joka katosi” http://www.mikkoniskasaari.fi/node/225
11) Helsingin Sanomat 10.3.2019 https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006028892.html