Tapaus Rusi: syyttäjä suojeli Supoa

Tapaus Alpo Rusin selvittely jatkuu kanteluna oikeuskanslerinvirastossa, jossa pitäisi tutkia Supon menettelyä ja entisen oikeusministeri Johannes Koskisen puheita. Valitettavasti syyttäjän toimia ei tutki kukaan, vaikka hänen ratkaisullaan oli ehkäpä eniten yleistä merkitystä.

Supon tekemässä esitutkinnassa ilmeni Jukka Rusin toimittaneen DDR:n ulkomaantiedustelun tiedustelu-upseeri Peter Grimmille asiakirjoja, joista 11 oli merkitty luottamuksellisiksi. Sen sijaan ei löytynyt näyttöä, että Alpo Rusin olisi vuotanut asiakirjoja tai tietoja.

Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski pohti syyteharkinnassa laajasti, olivatko luovutetut asiakirjat niin merkittäviä, että kyseessä olisi ollut törkeä vakoilu. Siitä hän jätti Jukka Rusin syyttämättä, koska arvioi aineiston vähäarvoiseksi. Muuna vakoiluna asia oli vanhentunut. Tässä ei ole moittimista, mutta Rautakoski teki aivan saman ratkaisun myös Alpo Rusin osalta. Hän ei edes maininnut, ettei Alpo Rusin näytetty vuotaneen asiakirjoja. "Mahdolliset muut lievemmin rangaistavat teot ovat vanhentuneet", päätti Rautakoski jättäen Alpo Rusin yleisön silmissä vakoilusta epäillyksi.

Rautakoski on puolustanut tekoaan väittäen syyttäjän voivan ottaa kantaa vain siihen, mihin hänellä on syyteoikeus. Väärin. Syyttäjän tulee ottaa kantaa esitutkinnassa kertyneeseen näyttöön. Laki ei olisi estänyt syyttäjää päättämästä Alpo Rusista vaikkapa näin:

"Alpo Rusin osalta ei asiakirjojen merkityksen arviointi ole tarpeen, koska esitutkinnassa ei ole saatu näyttöä siitä, että Alpo Rusi olisi luovuttanut salassa pidettäviä asiakirjoja Jukka Rusille tai osallistunut muutoinkaan tämän toimiin DDR:n hyväksi. Todistajana kuullun DDR:n entisen tiedustelu-upseeri ja Jukka Rusin yhdysmies Peter Grimmin mukaan Alpo Rusi ei luovuttanut asiakirjoja eikä hän ollut tietolähde".

Syyttäjän olisi pitänyt tehdä tällainen päätös, koska tämä vastaa esitutkinnan tulosta. Rautakosken päätös ei vastaa. Tämä päätös olisi vapauttanut Alpo Rusin kaikista epäilyksistä, Rautakosken päätös jätti ne elämään. En näe syyttäjän ratkaisulle muuta perustetta kuin yrityksen pelastaa suojelupoliisin maine.

Toinen samanlainen, tunnettu tapaus on Bodom-juttu, jossa syyttäjät nostivat syytteen kolmoismurhasta, vaikka näyttö oli negatiivinen. Silloin pelastettavana oli keskusrikospoliisin maine.

Valtakunnansyyttäjänviraston linja on, että poliisin tehdessä aiheetta massiivisen esitutkinnan, tehdessä esitutkinnassa vakavia virheitä tai sortuessa laittomuuksiin, päätös olla syyttämättä sorvataan epäillyn kannalta mahdollisimman epäedulliseksi. Näin pyritään minimoimaan kaltoin kohdellun mahdollisuudet vaatia poliisi tilille, tai ainakin valtiolta korvauksia.

Julkaistu: Hufudstadsbladet 20.2.2010