Mikko Niskasaari

Presidentinlinnan itsenäisyysjuhlille astelee tänään monta Suomen-syöjää, poliitikkoa ja talouspäättäjää joiden keskeinen työ on yrittää siirtää kansallinen päätösvaltamme ylikansallisille yhtiöille.

Europarlamenttivaalien tärkein kysymys olisi pitänyt olla, ja ensi eduskuntavaalien tärkein kysymys on suhtautuminen EU:n ja Yhdysvaltain välillä neuvoteltavaan kauppa- ja investointisopimukseen, TTIP. 1)

Venäläiset sotilaat havaitsi ensimmäisenä Arolan talon emäntä. Aamun haileassa kajossa hän näki puna-armeijan tulevan, kokosi kolme lastaan vesikelkkaan ja viuhtoi Juntusrannan kylään viemään sanaa omille sotilaille. Eurooppalainen suursota vyöryi Kainuun selkosiin päivälleen 75 vuotta sitten.

Onko kaikilla puolueilla sama vastuu edustajiensa rikoksista ja toilailuista? Vai ovatko toiset puolueet syyllisempiä kuin toiset?

Hieman yllätti tieto, että Helsingin Laajasalosta murhattuna löytyneen naisen tappaja on kokoomusnuorten entinen viestintäpäällikkö, ja nuorten Helsingin piirin nykyinen toiminnanjohtaja.

Hallituksen norminpurkutalkoiden työpöydälle kuuluu myös ampuma-aselaki. Siitä voidaan helposti poistaa turhia säädöksiä, jolloin armahdetaan kansalaiset joutavasta kiusanteosta, ja säästetään tavattomasti virkatyötä.

Suomeen säädettiin vuonna 1998 varsin onnistunut ampuma-aselaki. Lain valmistelu oli esimerkillistä: avoin ja kansalaisjärjestöjä todella kuultiin.

Ohjaaja Pekka Lehdon "Ulvilan murhamysteeri" avaa maan kuuluisimman murhajutun outoja käänteitä. Myöskään poliisien ja syyttäjien kädestä syöviä toimittajia ei unohdeta.

Syyttäjät ovat julkisuudessa valehdelleet puolustuksen todistajasta, näin mustamaalanneet ja muutoinkin uhkailleet häntä.

Surmapaikalle ensimmäisenä tulleen ja sitä tutkineen rikosteknikon havainnot kiistävät täysin syyttäjien väitteet surman kulusta ja tekijästä. Siksi syyttäjät yrittivät "unohtaa" hänet.

JSN on ryhtynyt totuuskomissioksi asioissa, joissa sillä ei ole mitään kompetenssia. Tämä on tuottanut jo ainakin kolme fiaskoa yksin tänä vuonna.

Peter Fryckmanin voitto Helsingin käräjäoikeudessa on periaatteessa erittäin tärkeä, ja saattaa pakottaa syyttäjät muuttamaan tapojaan vähän laillisemmiksi.

Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavana ollut pääkysymys oli tämä: saako syyttäjä tehdä päätöksen olla syyttämättä "ei näyttöä rikoksesta" perusteella, mutta silti väittää epäillyn syyllistyneen rikokseen? Saa, väittää ex-valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto ja Suomen valtio. Ei saa, vastasi käräjäoikeus 21.7.2014. 1)

On skandaali, ettei KKO antanut valituslupaa Auer-vyyhden seksuaalirikosjutussa. KKO hyväksyi näytöksi humpuukin.