Valtionsyyttäjä Jorma Äijälä ajaa terrorilla Auer-tuomiota

Valtionsyyttäjä Jorma Äijälä syyttää Ulvilan murhajutun komissariota virka-aseman väärinkäyttämisestä. Näytän, kuinka Äijälä käytti virka-asemaansa väärin Jippii-jutussa, jossa on syytä epäillä syyttäjää väärään valaan yllyttämisestä.

Valtionsyyttäjä Jorma Äijälä väittää komisario Juha Joutsenlahden käyttäneen virka-asemaansa väärin, koska hän oli esittänyt erään Ulvilan murhaan syylliseksi epäillyn valokuvaa Anneli Auerille, ennen kuin järjestettiin tunnistustilaisuus, tunnistusrivi.
Tällainen epäiltyjen tunnistaminen on epäilemättä kehnoa poliisityötä. Valtionsyyttäjä Äijälälle voisi nostaa hattuaan, jos tarkoitus olisi saattaa poliisin tunnistamiskäytännöt asialliselle tolalle. Jos olisi, tällä hetkellä olisi esitutkinnassa ainakin 500 poliisin tutkinnanjohtajaa. Se ei kuitenkaan ole Äijälän tavoite, tasan päinvastoin.
Kaikki poliisit toimivat tunnistuksissa enemmän tai vähemmän puutteellisesti. On tavanomaista, että todistajalle tai asianomistajalle esitetään vain yhden epäillyn kuva ja kysytään oliko se hän.
Asianajajat ovat iät kaiket arvostelleet tätä poliisin menettelyn kelvottomuutta.
Tutkinnassa ja syytteessä on kuitenkin vain Juha Joutsenlahti. On ilmiselvää, että Joutsenlahden "rikos" oli päätyä puolustuksen todistajaksi Ulvilan murhajutussa. Joutsenlahti todisti, ettei Aueria vastaan ollut aikoinaan näyttöä.
Kyseessä on valtakunnansyyttäjänviraston kosto "väärästä" todistajalausunnosta. Voisi jo melkein puhua todistajan uhkailemisesta.
Ulvilan murhajutun puiminen alkaa uudelleen syksyllä, kolmannen kerran. Komisario Joutsenlahtea terrorisoimalla valtakunnansyyttäjävirasto yrittää eliminoida yhden puolustuksen todistajista. VKSV on ryhtynyt myös muihin terroritoimiin, jotta tuomiosta tulisi syyttäjien mielen mukainen.

Jippii-oikeudenkäynti

Olen julkaissut näillä sivuilla aiemminkin tietoja valtionsyyttäjä Jorma Äijälän väärinkäytöksistä. Tässä uusi tapaus, joka sopii hyvin Ulvilan yhteyteen. Valtionsyyttäjä Jorma Äijälä painoin viime vuonna villaisella jutun, jossa on syytä epäillä syyttäjän yllyttäneen todistajaa väärään valaan.
Väärä vala on oikeudenkäyttöön kohdistuvista rikoksista kaikkein raskaimpia. Oikeudenkäynnin tavoitteena on löytää totuus, tai ainakin päästä sitä niin lähelle kuin suinkin mahdollista, ja valehtelevat todistajat tuhoavat mahdollisuudet tähän. Siksi väärään valaan on kautta aikain suhtauduttu vakavasti; se on aina ollut erityisen halveksittu rikos. 1)

Jippii Group -juttu oli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen luultavasti suurin talousrikosjuttu Wincapitan jälkeen, ennen kuin julkisuuteen pompahti puolivillaisten liikemiesten yritys ostaa itselleen oma eduskuntaryhmä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.
Jippii Group on nykyiseltä nimeltään Saunalahti. Rikosväitteet liittyvät Jippiin 2000-luvun alussa tekemään osakeantiin ja väitettyyn kurssivedätykseen; törkeään kurssin vääristämiseen. Noin lyhyesti sanoen. Käsittämättömät viisi vuotta kestäneen esitutkinnan jälkeen syytteeseen joutui yhtiön koko hallitus, varajäseniä myöten. En selosta Jippii-prosessia sen tarkemmin, koska asialla ei ole tämän jutun juonen kannalta merkitystä.
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 31.10.2007 syyttäjien koko paketin. Kihlakunnansyyttäjä Riitta Partia haukkui TV-uutisissa käräjäoikeuden tuomarit tomppeleiksi 2) ja valitti Helsingin hovioikeuteen. Toukokuussa 2009 se tuomitsi 18 syytetystä 15. Kovin tuomio oli kaksi vuotta ehdotonta vankeutta. Saunalahdelle tuomittiin 200 000 euron yhteisösakko. 3) Vastaajien oikeudenkäyntikulut nousivat tavallisen kansalaisen kannalta katsoen tähtitieteellisiin summiin.

Ei sinällään ole aivan ainutlaatuista, että käräjäoikeus ja hovioikeus ovat täysin eri mieltä asiasta. Päätyihän Ulvilan surmajutussakin käräjäoikeus äänin 2-1 langettavaan, ja hovioikeus yksimielisesti vapauttavaan tuomioon, vaikka näyttö oli molemmissa sama.
Jippii-jutussa oli kuitenkin näytössä yksi ero. Syyttäjä Partialla oli uusi todistaja, sijoitusalan ja erityisesti Nokian asiantuntijaksi mainittu pörssianalyytikko.'
Sivullinen ei voi tietää, mutta on syytä epäillä, että juuri tämä todistaja muutti tuomareiden mielen langettavan ratkaisun kannalle.
KKO kuitenkin palautti vuonna 2010 jutun takaisin hovioikeuteen, koska yksi sen tuomareista, hovioikeudenneuvos Riitta Rajala oli ollut jäävi.

Väärä vala hovioikeudessa

Alkoi kolmas kierros, oikeastaan siis neljäs, joka päättyi 21.12.2012 Helsingin hovioikeuden täysin vapauttavaan tuomioon, kaikkien syytettyjen osalta. Näyttö oli sama kuin edellisellä kerrallakin hovioikeudessa, yhdellä poikkeuksella.
Tällä kertaa syyttäjät eivät enää haastaneet todistajakseen pörssianalyytikkoa. Hän oli jäänyt kiinni perättömistä puheista. 4)
Kuvaillakseen sen ajan sijoitusilmapiiriä, jossa Jippiin väitettiin huijanneen, pörssianalyytikko oli selostanut hovioikeudessa Nokian kurssikehitystä kuukausi kuukaudelta niinä kriittisinä aikoina, joita syyte koski. Hän kertoi järjestelmällisesti tasan päinvastoin, kuin mitä todellisuudessa oli tapahtunut. Syyttäjän tähtitodistaja puhui pötyä.

Todistajasta jätettiin 9.4.2010 Helsingin poliisilaitokselle rikosilmoitus. Se päätyi kuitenkin KRP:hen ja siellä rikoskomisario Veli Matti Räsäselle. Räsänen oli vuonna 2008 kuulustellut analyytikkoa todistajana. Räsänen päätti heinäkuussa 2010, että rikosilmoitusta hänen omasta todistajastaan ei tutkita. Perusteluksi Räsänen jaaritteli muun muassa tuomioistuimen vapaasta todistusharkinnasta, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko joku syyllistynyt väärään valaan, vai ei. 5)
Asianomistaja ei antanut periksi, vaan valitti Helsingin syyttäjävirastoon. Lopulta kihlakunnansyyttäjä Antti Simola määräsi jutun tutkittavaksi. Rikosilmoituksessa vaadittiin kuultavaksi myös syyttäjä Riitta Partiaa ja jutun esitutkinnan tutkinnanjohtaja Veli-Matti Räsästä. He olivat molemmat olleet kuulustelemassa analyytikkoa, peräti viisi tuntia, käräjäoikeuden tuomion jälkeen tehdyssä lisätutkinnassa, jonka perusteella Partia nimesi konsultin uudeksi todistajakseen.
Hieman emmittyään Antti Simola määräsi, että asiassa on kuultava myös Partiaa ja Räsästä. Tutkinnanjohtajaksi tullut KRP:n rikostarkastaja Markus Terenius lupasi ilmoittajalle, että heidät kuullaan, että asia tutkitaan nyt kunnolla.
Esitutkinnan valmistuttua paljastui, että Partia ja Räsänen oli jätetty kuulematta.

Väärä vala painetaan villaisella

Analyytikko puolustautui esitutkinnassa vedoten yllätykseen. Hänen mukaansa kysymys Nokiasta tuli "puun takaa", aivan yllättäen. Kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg toisti syyskuussa 2011 tämän väitteen päätöksessään olla syyttämättä: "Nokian kurssikehitykseen liittyvät asiat oli otettu esille Helsingin hovioikeudessa todistajalle etukäteen ilmoittamatta ja ne olivat tulleet hänelle yllätyksenä". 6)
Kyseeseen olisi voinut tulla tuottamuksellinen perätön lausuma, mutta sitä Myhrberg ei katsonut tarpeelliseksi tutkia, koska rikoksena se olisi ollut vanhentunut. Juttu vanheni maatessaan poliisien ja syyttäjien pöydillä.
Analyytikko ja Myhrberg eivät puhuneet totta. Kukaan ei kysynyt hovioikeudessa analyytikolta mitään Nokiasta, ennen kuin hän alkoi tuottaa tarinaansa itse. Hovioikeuden äänitteeltä purettu pätkä osoittaa, kuinka Nokia-osio alkoi, syyttäjä Riitta Partian kysellessä:

Partia: "Sitten vielä olisin kysynny tuosta kun puhuttiin tuosta likviditeetistä, niin tuota yleisesti kevään 2001 rahoitusmarkkinoista, onko teillä näkemystä siitä, että tapahtuko jonkinlaista muutosta rahoitusmarkkinoilla siihen suuntaan että, että rahan saaminen olisi niinku tavallaan alan sen hetkisen kehityksen mukaan jotenkin tiukempaa verrattuna aikaisempaan aikaan oliko joku sellanen --- "
Todistaja: "Kyl se markki---"
Partia: "Joku markkina ilmastonmuutos, vai millä nimellä sitä nyt kutsuis?"
Todistaja: "Kyl, se tapahtu jo 2000 et pörssihän meni huippuunsa tuota maaliskuussa 2000 ja pörssikurssit oli pudonnu jo tuota vajaa puolet, reilusti yli 30 % siin 2000 vuoden aikana et esim. Nokian kurssi, Nokian kurssi ol tuota 65 euroo juhannusaatona ni Nokiahan ol jo listautunnu 2000 vuoden loppuun mennessä et tämmönen tavallaan niinku vois sanoa IT-kupla huuma ---" ja niin edelleen. 7)

Ääninauha osoittaa Partian ja analyytikon aivan ilmeisesti etukäteen sopineen, että Partia nostaa Nokian esille, ja analyytikko selvittää sen kurssikehitystä. Avainsanat, joihin analyytikon on tullut reagoida, ovat "muutos rahoitusmarkkinoilla" ja "markkinoiden ilmastonmuutos".
Tiesikö syyttäjä Riitta Partia, että analyytikolle sovittu tarina kurssikehityksestä on perätön? Siitä äänite sinällään ei todista, suuntaan eikä toiseen. Pari seikkaa tukee epäilystä, että Partia tiesi.
Olisi hämmästyttävää, ellei Partia olisi näin laajassa jutussa, sen kertaalleen jo hävittyään, etukäteen tarkistanut, onko konsultin Nokia-kertomus totta. Toisekseen, Jippiin lisätutkinnassa, jossa analyytikkoa kuulusteltiin todistajana, ei mainita lainkaan Nokian kurssikehitystä. Se, joka tuli yllätetyksi, jolle koko Nokia-argumentointi tuli puun takaa, oli Jippii-jutun puolustus.
Siksi on perusteltua epäillä kihlakunnansyyttäjä Riitta Partiaa väärään valaan yllyttämisestä.

Syyttäjä Tove Myhrbergin selitykset

Haastattelin 5.10.2012 Tove Myhrbergiä. Kysyin: "Luitteko [analyytikon] todistaja-kuulemisen litteroinnin tai kuuntelitteko sen CD:ltä"? Myhrberg vastasi:
"Päätös on tehty. Saatte itse sen arvioida. En minä ala selostamaan mitä luin."
Kysyin Myhrbergiltä, kuka päätti ettei Partiaa ja tutkinnanjohtaja Veli-Matti Räsästä kuulla väärä vala -tutkinnassa. Myhrberg vastasi:
"Jaa-a, sen kun tietäisi."
Tieto on kirjattu esitutkintapöytäkirjan tutkintailmoitukseen. Sen mukaan Partian ja Räsäsen kuulemisen kielsi Tove Myhrberg. Kun syyttäjä Simola halusi myös virkamiehet kuultaviksi, Simola vaihdettiin kaikessa hiljaisuudessa pois. Tilalle tuli Helsingin syyttäjäosaston apulaispäällikkö Myhrberg, joka samoin tein katkaisi tutkinnan kesken.
Myhrberg alkoi hermostua kysymyksiini:
"Tätä keskustelua on turha jatkaa. Teillä on niin ikävä asennekin."
Tiedustelin, kumpi on ikävä, asenne vai kysymykset.
"Kyllä asenne on ikävä", Myhrberg vastasi.
Ikävä velvollisuuteni on todeta olevan aivan ilmeistä, ettei syyttäjä Tove Myhrberg joko ollut lukenut esitutkinta-aineistosta edes sen ydinkohtaa, tai sitten hän valehteli päätöksessään tietoisesti. Jommin kummin, muita vaihtoehtoja ei taida olla näkyvissä. Molemmissa tapauksissa häntä on syytä epäillä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja ainakin virkavelvollisuuksiensa rikkomisesta.

Jorma Äijälä hautaa rikokset

Uhri ei luopunut vieläkään. Hän vaati valtakunnansyyttäjänvirastoa määräämään esitutkinnan suoritettavaksi loppuun, riittävässä laajuudessaan. Se tietenkin edellytti myös Partian ja Räsäsen kuulemista. Niinpä pääsemme alkuun.
Valitus päätyi valtionsyyttäjä Jorma Äijälälle. Asianomistaja soitti hänelle 23.1.2012 ja tivasi, mitä VKSV tekee. Siihen mennessä se ei ollut tehnyt juuri mitään. Erityisesti hän halusi tietää, tutkitaanko Partian ja Räsäsen osuus.
"Kun tutkitaan epäiltyä perätöntä lausuntoa, niin ei siinä yleensä syyttäjiä ja poliiseja kuulla. En ole kuullut [koskaan] että olisi kuultu," Äijälä julisti. Asianomistajaa alkoi jo hiukka nyppiä ja hän kysyi:
"Ovatko syyttäjän todistajat lain yläpuolella?"
"No ei tietenkään ole", vastasi varsin vaivautunut Äijälä. 8)
Kyllä he ovat. Ennen kaikkea lain yläpuolella ovat syyttäjät ja poliisit.
VKSV päätti viime vuonna, Jorma Äijälän esittelystä, ettei valitus anna aihetta mihinkään.
Kihlakunnansyyttäjä Riitta Partian ja rikoskomisario Veli Matti Räsäsen osuus väärän valan syntyyn jätettiin tutkimatta. Kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrbergin virkatoimet, hänen estettyään kollegan tekojen tutkinnan ja päätettyään ilmeisen väärin perustein olla syyttämättä, jätettiin tutkimatta.
Ja aivan erityisesti on tutkimatta, käyttikö valtionsyyttäjä Jorma Äijälä virka-asemaansa väärin estäessään virkakaartin toimien tutkinnan.

Sokeri pohjalla. Kihlakunnansyyttäjä Riitta Partia haki korkeimmalta oikeudelta valituslupaa hovioikeuden päätökseen hylätä kaikki Jippii-syytteet. Prosessi on kestänyt jo yli 12 vuotta, mutta se ei näköjään ole syyttäjälle tarpeeksi. Eikä ole syyttäjillä resursseista pulaa.

VIITTEET

1) Oikea termi on "perätön lausuma tuomioistuimessa". Väärä vala on vanha nimitys, mutta käytän sitä usein sen kansanomaisen selkeyden, ja yleisen tunnettavuuden vuoksi. Säädös on rikoslain 15:1, törkeä tekomuoto 15:3 ja tuottamuksellinen 15:4.
2) YLE:n TV1, iltauutiset 5.11.2007
3) Hgin HO 28.5.2009, R 08/716
4) Jippii Group -juttuun liittyvä esitutkinta väärästä valasta: 2400/R/37/11.
5) Veli Matti Räsäsen päätös 20.7.2010, KRP:n pääosasto, ilm.nro 2400/S/10177/10.
6) Kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg 28.9.2011, Hgin syyttäjäviraston päätös R 11 / 6066
7) Koko todistajakuuleminen on purettu CD:ltä KRP:ssä 4.4.2011. Siteerattu osuus on litteroinnin sivulta 12.
8) Asianomistaja nauhoitti 23.1.2012 keskustelun Äijälän kanssa. Kopio siitä on mm. minun hallussani.