Vihreät ja Soininvaara naturaa jyräämässä

Kun Metsähallitus julkisti helmikuussa ehdotuksensa Sipoonkorven kansallispuistoksi, ensimmäisen katkeran kommentin esitti MTK:n entinen puheenjohtaja Esa Härmälä, kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa (20.2).
Vuosina, jolloin muokattiin Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmaa, MTK purnasi suojelun keskittyvän vain pohjoiseen. Kun Etelä-Suomeen metsien suojelu alkoi toden teolla, paikka oli järjestön mielestä taas väärä.
Pohjoisen metsiä suojeltaessa kansallispuisto Helsingin ja Vantaan rajalle oli aihe MTK:n pilkkakirveille, mutta kun selvisi siellä oikeasti olevan suojelua ansaitsevan ja vaativan laajan metsäalueen, kirves olikin omassa nilkassa. Vähemmästäkin hyytyy hymy.

Härmälän, metsiensuojelun vastaisen sodan veteraanin, katkeruus ei kuitenkaan noussut ensi sijassa maantieteestä. Pahinta oli, että kansallispuistoa esitti uskollinen liittolainen, jonka kanssa oli vuosikymmenet käyty viivytystaistelua metsien, soiden ja jopa tunturipaljakoiden suojelua vastaan; eihän Metsähallituksen kuulu esittää uusia kansallispuistoja!
Ihmeissään ovat liittolaissuhteissa usein myös luonnonsuojelijat. Ei enää niinkään Metsähallituksen vuoksi - sieltä on tullut hyviä aloitteita ennenkin. Luonnonsuojelijoiden suuri päänsärky on Vihreä Liitto rp.
Kun Uudenmaan maakuntavaltuuston otti huhtikuussa kantaa Sipoonkorven kansallispuistoon, laajinta vaihtoehtoa kannatti vain yksi valtuuston vihreistä jäsenistä. Voimakkaimmin esitystä vastusti kokouksessa vihreiden pääideologiksi mainittu entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara. Hän vastusti erityisen jyrkästi vihreitä käytäviä alueen eteläosissa, siellä missä Sipoonkorven metsät yhtyvät Östersundomin merenlahtiin, jotka ovat linnustonsuojelualueita, ja sellaisina natura-alueiksi muodostettuja.
Soinivaara julisti valtuustossa seudun Natura-alueet mitättömiksi ja niiden suojelun turhaksi. Kaupunginvaltuutettu Soininvaara on jo pitkään antanut voimakasta tukea Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston teknokraattien toiveille purkaa naturat ja hävittää lintulahdet. Sille seikalle, että tämä avaisi yleishyökkäyksen natura-alueille Soininvaara on viitannut kintaalla. Samoin Helsingin vihreiden tammikuiselle päätökselle, jossa selvin sanoin sanouduttiin irti Natura-alueille tunkeilusta. Soininvaara oli tekemässä päätöstä, mutta ei katso sen sitovan itseään.

Maakuntavaltuuston jälkeen Soininvaara on jatkanut vaatimuksiaan Natura-alueiden purkamisesta vihreiden sisäisessä nettikeskustelussa ryöpyttäen rajusti suojelijoita. Soininvaara tiivisti ideologiansa hyvin viime syksynä Helsingin Sanomissa: "Luontoarvot kauniita ja söpöjä, mutta tuolla argumentilla rakentaminen voitaisiin estää koko pääkaupunkiseudulla. Heinäsirkkoja löytyy joka neliöltä". Tuolla argumentilla voidaan estää kaikki suojelu, mikä lienee tarkoituskin.

Mitä siis ostaa, kun ostaa vihreän? Pahimmillaan asfalttiaavikon.

Julkaistu aiemmin: Suomen Luonto 14.5.2010