Kansalaiset pelkäävät poliisin käyttävä salaisten rekistereidensä vääriä tietoja heitä vastaan. Pelko on perusteltu. Juuri niin poliisi tekee.
Alma Median lehdet julkaisivat tänään 18.3.2014 artikkelin poliisin tavasta käyttää epäiltyjen rekisteriä (epri) laittomiin, laissa nimenomaan kiellettyihin tarkoituksiin, ja ettei tätä väärinkäytöstä aiota tutkia.
Valtakunnansyyttäjänviraston vetämässä tutkinnassa selvitetään miksi Vladimir Putin päätyi epäiltyjen rekisteriin, mutta muita laittomuuksia rekisterin käytössä ei tutkita. Epriin syötetään kaikenlaista epämääräistä tietoa, vinkkejä ja väitteitä, luultavasti myös runsaasti perätöntä aineistoa, joten sen käyttö kaikissa lupaharkinnoissa on ehdottomasti kielletty. On kuitenkin aivan ilmeistä, että juuri siihen keskusrikospoliisi epriä käyttää.
Usein nämä kohdistuvat henkilöihin, joiden KRP väittää olevan jäseninä moottoripyöräkerhoissa Hells Angels, Bandidos tai Cannonball. Samoin sitä käytetään United Brotherhoodin jäseniä vastaan. Jälkimmäisen kaikilla jäsenillä saattaa (siis saattaa) olla rikosrekisteri, mutta A, B ja C-kerhoissa on paljon jäseniä, joiden rekisterit ovat puhtaammat kuin Mikko Paaterolla. Jos merkintöjä on, ne ovat salaisessa eprissä.
On myös syytä epäillä, että epristä on luovutettu tietoja yrityksille, mutta tämä vaatii jatkoselvityksiä. Tavallisimmin peruutetaan tai evätään aselupia ja järjestyksenvalvojan oikeuksia; jälkimmäinen merkitsee usein myös ammatin menettämistä, mutta onpa KRP sekaantunut jopa kaavoitukseen näillä lausunnoillaan.
Kun uhreina ovat jäsenet sellaisissa kerhoissa, joita KRP väittää rikollisryhmiksi, kukaan ei piittaa pätkääkään, vaikka eprin käyttö myös niiden jäseniä vastaan vähintäänkin rikkoo virkavelvollisuuksia. Se on siis poliisilta tahallinen rikos.
On vinoa politiikkaa, ja vastoin kaikkea logiikkaa katsoa läpi sormien tällaisia poliisin väärinkäytöksiä. Poliisin tehtävä on valvoa lakien noudattaminen. Jos poliisi tekee tahallaan rikoksia, hän ei ole poliisi, vaan rosvo. 200 000 nimeä Eprissä on 200 000 kansalaisen nimet, tunnusti Mikko Paatero viime syksynä. Rahanpesun selvittelykeskus on syöttänyt rekisteriin 140 000 nimeä, muut loput 60 000 nimeä. 1)
Poliisihallituksen rekisterinpitopäällikkö Jari Råman vahvistaa, että ainakin suuruusluokka on oikea. Joukossa voi olla jokunen ulkomaalainen, mutta siitä huolimatta 200 000 on järjetön määrä. Keskusrikospoliisin erittäin kiistanalaisen väittämän mukaan järjestäytyneissä rikollisryhmissä toimii noin 1 000 henkilöä. Todellinen luku lienee luokkaa 100 - 200, mutta tässä yhteydessä oleellisinta on epäsuhta epriin. Mistä ne 199 000 muuta konnaa tulevat?
Epriin päätymiseksi ei tarvita paljon. Siihen riittää, että jonkun poliisin mielestä henkilö saattaa syyllistyä rikokseen, josta voi seurata vankeutta, tai myötävaikuttaa sellaiseen rikokseen. Lähes kaikista rikoksista voi seurata vankeutta, joten kynnys on hyvin matala. Siksi rekisterin käyttö lupaharkinnassa on kielletty.
Saattaa syyllistyä? Mistä sen tietää? Epriä saa käyttää tiettävästi useampi sata, ehkä noin 1000 poliisihenkilöä. Näytön perusteella heidän on syytä epäillä luovuttavan epristä tietoja väärin perustein. Heidän on siis syytä epäillä syyllistyvän rikokseen, josta voi seurata vankeutta. Ovatko he eprissä?
Eprin tekee eriyisen vaaralliseksi se, ettei kansalaisella ole siihen lainkaan tarkastusoikeutta. Poliisi on estänyt jopa laillisuusvalvontaa tekevien viranomaisten mahdollisuuden tarkastaa epri. 2)
Uhriksi vahingoksi
Tehdessäni tuota artikkelia Almalle minulla oli käytössäni tapaus, jossa Helsingin kaupungin nuhteettomalta virkamieheltä yritettiin viedä aseluvat poliisin perättömin väittein, ja mitä ilmeisimmin eprin tiedoilla. Taustaksi tapauksesta lisää tietoa.
Prosessi alkoi elokuussa 2010 Helsingin Sörnäisissä. Mies oli auton kyydissä, matkalla Kalasatamaan, hakemaan ystäväänsä viettämään ravintolailtaa, tämän syntymäpäivien kunniaksi. Samassa kaupunginosassa on (tai oli, en tiedä onko edelleen) Bandidos MC:n kerhotilat, joilla oli omat juhlansa, joita poliisi tapansa mukaan mainosti saartorenkaalla ja katusuluilla.
Myös tämä auto pysäytettiin, ja sekä kuljettajalta että matkustajalta vaadittiin henkilöpaperit. Miehen kaivaessa niitä esille, poliisi huomasi hänen povitaskussaan metsästysveitsen. Selvin päin, puku päällä oleva mies kertoi sen olevan syntymäpäivälahja ystävälleen, jonka luokse hän oli menossa. Mies ja kuljettaja napattiin kiinni.
Todennäköisesti konstaapelit hermoilivat tehtävässään, ja ylireagoivat. Miesten syntymäpäiväjuhlat vaihtuivat ankeaksi yöksi Kisahallin putkassa. Autosta takavarikoitiin kuljettajan työkaluja. Aamulla molemmat päästettiin pois, työkalut ja myös metsästysveitsi palautettiin. Se on laillinen esine, eikä poliisi ole edes väittänyt veitsen kuljettamista autossa laittomaksi.
Poliisi tekaisi perusteet
Kaksi kuukautta myöhemmin Helsingin poliisilaitoksen lupayksikkö peruutti väliaikaisesti miehen aseluvat ja vaati tuomaan kaluston laitokselle. Syyksi ilmoitettiin kiinniotto Kalasatamassa, josta mieheltä vaadittiin selvitys.
Mies on noin 50-vuotias Helsingin kaupungin virkamies. Hän on harrastanut yli 20 vuotta aktiivisesti ammuntaa, toimii reserviläisissä ja myös ampumakouluttajana. Hänen taustansa on poikkeuksellisen nuhteeton: poliisin tietojärjestelmässä ei ole mitään rikkeitä; hänen tilinsä on puhtaampi kuin poliisiylijohtaja Mikko Paaterolla. Tästä hän toimitti selvityksensä poliisilaitokselle. Selvityksellä ei ollut poliisille mitään merkitystä, vaan lupayksikön komisario Seppo Sivula peruutti 19.1.2011 miehen kaikki aseluvat.
Sivulan perustelut ovat kokonaisuudessaan tässä: "[Mies] on osaisena asiassa 28.8.2010 muussa tutkinnassa sekä poliisilakiperusteiseen kiinniottoon, jonka mukaan henkilöautosta [XX] on otettu poliisin haltuun pesäpallomaila ja työkaluja. Lisäksi autossa matkustajana olleen [miehen] hallusta tavattiin Rambo 3-merkkinen taisteluveitsi. Oman kertomansa mukaan [mies] ei ollut menossa Bandidos MC:n juhliin. On syytä olettaa, että [mies] vaarantaa Bandidos MC:n juhlien yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Edellä mainitulla perusteella, poliisi katsoo, että [mies] on toiminut ampuma-aselain 67 § 2/4 nojalla moitittavasti".
Poliisi vaihtoi tarinansa
Komisario Seppo Sivula siis tekaisi tuosta noin vain perättömän tarinan, väittäen miehen olleen menossa tappelemaan Bandidosin juhlaan. Jutun asiakirjoissa ei ole mitään vihjettäkään tällaisesta. Poliisin väite ilmestyi tyhjästä.
Miehen määränpäästä on todistajat, eikä kukaan voi toimia moitittavasti kulkemalla samassa, laajassa kaupunginosassa, jossa jollain MC-kerholla on juhlat.
Mies valitti hallinto-oikeuteen. Helsingin poliisilaitoksen valitukseen antamassa, komisario Seppo Sivulan allekirjoittamassa vastineessa viranomaisten tarina vaihtui toiseksi. Aiheeton kiinniotto unohdettiin, ja nyt poliisi vetosi KRP:ltä tilattuun lausuntoon, joka kuului: "[Miehellä] on Keskusrikospoliisin tietojen mukaan yhteyksiä henkilöihin, jotka kuuluvat Keskusrikospoliisissa järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi luokiteltuihin ryhmiin". Siinä kaikki.
Väitteitä ei edes yritetty näyttää toteen. On absurdia yrittää todistaa ettei jotain asiaa ole, mutta yhteisten tuttaviemme kautta päädyin varsin vahvaan varmuuteen, että KRP:n väite oli perätön. Ainoa mahdollisuus: epri Kun katsoo lakia henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa, näkee ettei KRP:n lausunto voi olla peräisin mistään muualta kuin epäiltyjen rekisteristä.
Haastatellessani Alman artikkelia varten keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardotia hän arveli: "Se voi olla jonkun yksittäisen henkilön, omien tietojensa varassa antama lausunto."
No tämä se nyt vielä puuttuisi!
Se tarkoittaisi, että KRP:stä annetaan, KRP:n nimissä paikallispoliisille lausuntoja, joiden perusteella ihmisiltä viedään luvat, ja jopa ammatti, mutta lausunnot perustuisivat yksittäisen henkilön ajatelmiin.
En pidä mahdottomana, että julkisen kohun noustessa tämän lausunnon laatija pannaan ottamaan temppu omiin nimiinsä. Jos niin käy, pidän selitystä täysin epäuskottavana.
Helsingin poliisilaitos hävisi v. 2012 juttunsa hallinto-oikeudessa ja mies sai aselupansa takaisin. Hän joutui kuitenkin itse maksamaan asianajajansa laskun. Komisario Seppo Sivulan valehtelu, epäiltyjen rekisterin väärät tiedot, ja niiden rikollinen käyttö maksoi miehelle tuhansia euroja. On perusteltua epäillä hyvin monen muukin lainkuuliainen suomalaisen joutuneen samanlaisen mielivallan kohteeksi, aina siitä edes itse tietämättä.
Komisario Seppo Sivula palkittiin epärehellisyydestään, kuten Poliisihallituksen tapa on. Valehtelunsa ansiosta hänet ylennettiin Poliisihallituksen asehallintoyksikköön ylitarkastajaksi.
LÄHTEITÄ:
1) Helsingin Sanomat 10.9.2013.
2) "Poliisin rekistereiden laillisuusvalvonta vuotaa kuin seula". Valtakunnallisen poliisiasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Karin (sd.) eduskuntakysely. Verkkouutiset 14.3.2014. http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/mika_kari_poliisi_rekisterit-17403 .