Surmapaikalle ensimmäisenä tulleen ja sitä tutkineen rikosteknikon havainnot kiistävät täysin syyttäjien väitteet surman kulusta ja tekijästä. Siksi syyttäjät yrittivät "unohtaa" hänet.
Tekninen rikostutkija emeritus Matti Mäkinen päätti todistajankuulustelunsa näihin sanoihin: "Haluan vielä ihmetellä tätä kuulusteluajankohtaa. Minut olisi pitänyt kuulustella ennen ensimmäistä oikeudenkäyntiä. Ihmettelen sitä miksi syyttäjäpuoli ei ole ollut minuun missään yhteydessä muuten, kuin oikeuden istunnossa". 1)
Vuonna 2006 Mäkinen toimi teknisenä rikostutkijana Porin rikostutkimuskeskuksessa. Hän oli ensimmäinen tekninen tutkija joka tuli rikospaikalle, noin kello kolmen aikaan joulukuun 1. päivän vastaisena yönä vuonna 2006, ja aloitti siellä tutkinnan. Avukseen hän soitti ja sai myös kollegan. Porin poliisi suostui kuulustelemaan hänet todistajana vasta 23.7.2013, Anneli Auerin asianajaja Juha Mannerin vaatimuksesta. Manner oli kuullut Mäkisen laatimista raporteista ja vaati lisätutkinnan.
Syyt kuuden ja puolen vuoden viivyttelyyn ovat ilmeiset. Niin kauan kuin tutkinta keskittyi ulkopuoliseen tekijään, poliisille riittivät Mäkisen ottamat valokuvat ja muut dokumentit rikospaikalta. Kun poliisi otti tavoitteeksi todistaa tappajaksi Anneli Auer, Mäkistä ei haluttu kuulla, koska hänen kertomuksensa kiistää joka kohdassaan tutkinnanjohtaja Erik Salonsaaren ja syyttäjien väitteet. Vaasan hovioikeudessa häntä kuultiin puolustuksen todistajana.
Syyttäjien väitteiden lisäksi Mäkisen kertomus vastaa myös kaikenlaisten "miesselittäjien" spekulaatioihin monista surmapaikan yksityiskohdista, kuten lasinsirpaleiden sijainnista.
Termin "miesselittäjä" nappasin Pontus Purokurun mainiosta kolumnista, joka kuvaa hykerryttävästi typerää besserwisseriä: "Nainen on kirjoittanut kirjan. Juhlissa nainen tapaa miehen, joka keskeyttää naisen ja alkaa besserwisseröiden selittää monologia uudesta ”hyvin tärkeästä kirjasta”. Miehelle täytyy sanoa kolme tai neljä kertaa, että nainen on kirjoittanut juuri tämän kirjan, josta mies polleana selittää. Käy ilmi, ettei mies ole edes lukenut selittämäänsä kirjaa." 2)
Tällaisia selittäjiä on häärännyt ja häärää Ulvilan surman ja tapaus Anneli Auerin ympärillä määrättömästi. Lukematta yhtään dokumenttia, haastattelematta ketään, viipymättä minuuttiakaan oikeussalissa he "tietävät" totuuden, koska ovat joskus aamuistunnollaan lukeneet jostain iltapäivälehdestä jonkun otsikon. Häpeällistä kyllä, näitä "tietäjiä" on paljon toimittajissakin.
En selitä Mäkisen kuulustelukertomusta, vaan leikkaan tähän sellaisenaan keskeiset kohdat 12-sivuisesta kuulustelupöytäkirjasta, joka on laadittu kysymys-vastaus -periaatteella. Muutaman maininnan olen lisännyt väliin, sekä yhden vertailun erään syyttäjän todistajan oikeudessa lausumaan. Lukijan pitäisi pystyä erottamaan nämä välihuomautukseni pöytäkirjan tekstistä.
Tappaja murtautui sisään
"K: Mikä oli ensimmäinen ajatuksesi saavuttuasi kohteeseen ja siellä saadun informaation jälkeen?"
"V: Ajatukseni oli, että joku on tullut sieltä ikkunasta sisälle ja tappanut Jukka Lahden. Ei siinä muuta ajatusta tullut mieleen. Yleensä lähtökohtana on se, että tekijä voi olla myös lähipiiristä. Sen takia tein yleissilmäyksen asuntoon, josko siellä olisi jotain havainnoitavaa edelliseen. Havaintojeni perusteella tapahtuma-alueeksi tuli sen takkahuoneen/makuuhuoneen alue ja mikään ei viitannut siihen, että tekijä olisi talon väkeä".
Tekninen tutkinta päätettiin aloittaa ulkoa, koska siellä oli muuttuvimmat olosuhteet. Muistutan, että Ulvilan surmatutkinnan keskeinen todiste ovat tuntematon omistajan kengän jäljet. Kenkää ei ole löydetty.
"K: Mitä havaintoja teit ulkoterassilla/ulkona yleensä?"
"V: Menimme ulos terassille takaovesta joka johti takkahuoneeseen terassilta. Ovi aukesi helposti vääntämällä kahvasta. Minulle tuli sellainen ajatus ettei tekijä osannut avata ovea siitä kahvasta. Ulkoterassilla oli lasinpalasia. Lasia oli mielestäni hieman normaalia enemmän siihen nähden, että alkutietojen perusteella ikkuna oli rikottu ulkoa. Kuitenkin jos lasia rikotaan ulkoapäin niin sellaisesta kolmikerroksisesta lasista kimpoaa aina seuraavasta lasista siruja ulospäin. Todennäköisesti lasinpalasia on pudonnut rikkoessa myös lasien väliin ja tekijä on niitä poiminut käsin ja heittänyt kauemmaksi etteivät ne putoa omiin jalkoihin. Ovessa oli ollut sellainen verho joka oli ollut kiinnitettynä sekä ikkunan alaosaan että yläosaan. Verho oli irronnut yläosasta ilmeisesti painavan lasimassan alla ja roikkui lattialla niin, että verhon yläosa oli lattialla. Verhon päällä oli lasia sen ollessa lattialla".
"Arvioin, että sen lasin rikkomiseen on mennyt useita kymmeniä sekunteja tai jopa yli minuutin. Sisällä takan edustalla oli havaittavissa pieniä lasinsiruja, jotka ovat lentäneet seinään päin ja varisseet siitä lattialle seinän suuntaiseksi kasaksi. Se on havaittavissa paikalla otetuista kuvista".
"Kun olen avannut terassioven valokuvauksen jälkeen on lasia siirtynyt ovessa roikkuvan verhon päällä terassille. Lisäksi lasia on siirtynyt terassille myös kun olen siivonnut lasinpaloja terassioven kynnykseltä. Tästä syystä jälkikäteen tulkittuna näyttää siltä, että ulkopuolella olisi enemmän lasia, kun on ollut ja näin ollen voi saada väärän käsityksen lasin rikkomissuunnasta".
"Terassilla oli havaittavissa muovituoli. Tuoli oli ulkopuolella terassinoven edessä. Tuolilla oli kurainen kengänkuva. Kengänjälki on samankaltainen, kun sisällä ollut kengän jälki. Terassilla oli myös verisiä osajälkiä samankaltaisesta kengänjäljestä. Kengänjälki oli jäänyt kun tekijä oli hypännyt ikkunasta pihalle. Terassille oli myös pudonnut veritippoja. Rikotun ikkunan välissä ja ikkunan alaosassa oli havaittavissa myös lasinpalojen väliin valunutta verta. Tekijä on ollut yltä päältä veressä jos terassille on tippunut verta".
"Oven ulkopuolella rikotun ikkunan reunoilla oli veriset näppylähanskan jäljet niin, että siihen oli tartuttu asunnon sisäpuolelta. Ikkunan vieressä ulkoapäin katsottuna oikealla puolella oli veripisaroita roiskunut seinälle. Asunnon sisäpuolella oikealla puolella suurin piirtein samalla kohdalla, kun jäljet ulkopuolella oli ilmeisesti tekijän hihasta jäänyt verijälki. Myös sisäpuolella arkun päällä silloin olleessa vaatekappaleessa oli samanlainen jalkineenjälki, kun oli havaittavissa muovituolilla ja terassilla".
"Ikkuna on rikottu ulkopuolelta ja sitä on rikottu hakkaamalla kovalla esineellä. Esineessä on leikkaava varrensuuntainen terä. Terä on lyödessä mennyt lasin taakse ja leikannut muovisen kittilistan poikki. Lyöntivälineen varresta on jäänyt muotojälki ikkunan pieleen ulkoa katsottuna vasemmalla puolella." (---)
"Jälkeenpäin olen nähnyt mediasta, että terassilla tai jossakin muualla tapahtumapaikalla olisi ollut joku kilpi jota olisi käytetty teossa. En ole havainnut mitään kilpeä missään." (---)
"K: Millaisia johtopäätöksiä teit ulkoa/ulkoterassilta tekemistäsi havainnoista?"
"V: Tein johtopäätöksen, että joku on rikkonut ikkunan ulkopuolelta. Lisäksi muovituolilla olevan kuraisen jäljen perusteella tein johtopäätöksen, että tekijä on astunut muovituolille ja mennyt siitä sisälle. Sen jälkeen tekijä on taistellut Jukka Lahden kanssa sisällä ja yltäpäältä verisenä poistunut asunnosta rikotun ikkunan kautta. Terassin jälkeen ei ollut havaittavissa mitään jälkiä tekijästä, koska poliisit olivat talloneet sekä nurmikolla, että pihakäytävien soralla".
"K: Onko edellä mainituille esineille suoritettu teknistä tutkintaa tapahtumapaikalla?"
"V: Laseista katsottiin tapahtumapaikalla sormenjälkiä mutta havaitsimme niissä olevan näppylähanskan jälkiä joten sormenjälkiä ei otettu."
Kodin kunto ja Lahden vammat
"Miesselittäjät" ovat pitäneet suurta ääntä Auerin ja Lahden asunnon epäsiisteydestä. Entäpä tutkija? Entä kuinka tutkijan havainnot sopivat väitteeseen, että oven ikkuna olisi rikottu vasta murhan jälkeen?
"K: Mitä havaintoja ja johtopäätöksiä teit talon sisätiloista?"
"V: Sisätilat eivät mielestäni poikenneet normaali asunnosta. Oli asunnossa matkalaukkuja ja kuntopyörä olohuoneessa. Kuntopyörän päällä oli jotain vaatteita. Kaikki ei ollut tiptop mutta normaali asunto. Heti vasemmalla puolella oli ilmeisesti työhuone ja lasten huoneet. Havaitsin lasinpaloja rikotun ikkunan luota olohuoneen puolelle melkein eteiseen asti. Matkalaukut olivat olohuoneen vasemmassa peränurkassa. Kaikki muu toiminta oli mielestäni tapahtunut takkahuoneessa. Ainoastaan puhelimen lähettyvillä ja puhelimessa oli veritahroja ja niistä otettiin näytteet. Eli kaikki tapahtuma oli ollut siellä takka/makuuhuoneessa". (---)
"K: Mitä toimenpiteitä olette tehneet ennen ruumiin viemistä pois asunnosta?"
"V: valokuvaus, muuttuvien olosuhteiden tutkinta, ruumiin tutkinta mm. lautumien tutkinta, kuituteippaukset, jalkapohjien tutkinta. Ruumiin päällä ei ollut lasinpaloja. Jalkapohjissa oli useita haavoja, jotka ovat aiheutuneet siitä, että Jukka Lahti on ollut lasinpalojen päällä pystyssä. Jukka Lahden vammojen määrä johtuu siitä, että hän on laittanut kovasti vastaan tilanteessa".
"K: Mitä havaintoja teit Jukka Lahden ruumiin ja tapahtumapaikalla jälkien suhteen?"
"V: Edellä mainitut vammat jalkapohjissa verrattuna lasimäärään, Jukka Lahti on kävellyt edestakaisin lasinpaloissa. Lattialle on valunut runsaasti verta ja lattialla olevat jäljet ovat teppaantuneet lattialle. Tilanteessa on koko ajan ollut tappamisen meininki. Tekijällä on ollut kiire, koska näkee, että vaimo soittaa jonnekin. Mielestäni Jukka Lahden päälaen vammat ovat saattaneet syntyä siinä vaiheessa, kun tekijä on tullut ikkunasta sisälle. Tekijä on ehkä lyönyt Jukkaa päälaelle siinä ikkunan edessä. Jukka on mennyt sängylle takaisin ja sinne on vuotanut runsaasti verta. Tekijä on kuitenkin tullut sisälle asti ja Jukka on noussut uudelleen sängyltä jolloin tekijän päälle käydessä on tullut käsiin torjuntavammoja. Jukka on yrittänyt todennäköisesti torjua lyöntejä niin, että hän on ns. killunut tekijässä yrittäen sitoa hänen käsiään niin, että Jukan selkäpuolelle on tullut sellaisia viiltojälkiä eikä rinnan alueella ole vammoja." (---)
"K: Oliko takaoven edessä asunnon sisäpuolella lasinpalasia ja oliko niissä havaittavissa esim. verijälkiä?"
"V: Ovessa roikkuvan verhon päällä oli paljon lasia. En muista oliko niissä verijälkiä. Oven ja takan välisellä alueella olevissa lasinpaloissa oli verijälkiä. En muista tarkkaan kummalla puolella lasinpaloja veri oli mutta se on havaittavissa kuvista. Veri oli kuitenkin sellaisella puolella ettei niistä tullut mitään epäilyksiä ja ne olivat loogisesti sijoittuneita siihen nähden mitä oli tapahtunut. Lasinsirpaleet olivat siirtyilleet lattialla tappelijoiden jaloissa".
Syyttäjän todistaja vrt. silminnäkijän kertomus
Vaasan hovioikeudessa on 9.9 kuultu Helsingin poliisin murharyhmän verijälkiasiantuntija Mika Taurua. Hän ei ollut mukana tutkinnassa, vaan lehtitietojen mukaan itse tarjoili näkemyksiään vuosia myöhemmin: "Tauru kertoi itse ottaneensa yhteyttä Porin poliisiin vuonna 2009, kun mediassa kerrottiin Auerin tunnustaneen." 2) Samojen lehtitietojen mukaan:
"Taurun näkemyksen mukaan paikalta olisi pitänyt löytyä tekijän verisiä jalanjälkiä, mikäli hän ja uhri olisivat kamppailleet huoneessa.
- Jos tekopaikka olisi luonnollinen pitäisi olla useita tekijän molempien jalkojen jälkiä. Nyt tässä on muutama oikean kengän teatraalinen jälki ja osajälkiä. Vaikuttaa lavastetulta, Tauru kommentoi."
Noin siis selosti Iltalehti. Ensimmäisenä rikospaikkaa tutkinut Mäkinen havainnoi jäljet surmatalossa aivan toisin, kuin niitä jälkikäteen tulkkaillut helsinkiläinen:
"MERKITÄÄN: Teknisen rikostutkinnan tutkinnan selostuksessa kerrotaan, että takkahuoneessa on lattialla runsaasti verta, joka on levinnyt ympäriinsä. Veressä paljaiden jalkojen lisäksi joitakin sellaisia jalkineenjälkiä, jotka pystyttiin kuvaamaan näytteiksi."
"K: Minkä kokoisia paljaiden jalkojen jättämät jäljet olivat, paljonko niitä oli, missä ne sijaitsivat. Onko jäljet dokumentoitu?"
"V: Kaikki jäljet olivat siinä lattialla. Niitä oli niin paljon ettei niitä laskettu. Edelliset jäljet peittivät aina seuraavaa jälkeä. Paljaan jalan jäljet ja kengän jäljet olivat sekaisin. Paljaan jalan jälkiä ei ollut niin hyviä, että niistä olisi saanut kuvia ne olivat lähinnä pyyhkäisyjä. Niistä ei pystynyt arvioimaan jalan kokoa. Kengänjälkiä oli kaksi sellaista josta saimme kuvan. Lattialla oli useita osajälkiä. Kengän jäljet kuvattiin mitan kanssa. Myös terassilla ollut jälki kuvattiin".
"K: Oliko jalkineenjälkien ja paljaan jalan jälkien päällä lasinpaloja?"
"V: Oli siinä lasinpalojakin. Lasinpalaset ovat siirtyneet kun siellä ollaan liikuttu tappelijoiden toimesta."
"K: Millaiset vammat Anneli Auerin jalkapohjissa oli, dokumentoitiinko ne?"
"V: Sairaalassa selvisi, että jalkapohjissa oli jotain haavoja. Kukaan ei ole dokumentoinut jälkiä. Voi olla, että olemme katsoneet vammoja silloin, kun olimme puhuttamassa Aueria sairaalassa. Saattaa kuitenkin olla, että olen kuvannut Auerin jalkapohjat videolle"
Mäkinen totesi myös: "Haluan lisätä että [vanhimman tyttären] kertomus, Annelin kertomus, hätänauha sekä rikospaikan jäljet eivät antaneet mitään sellaista epäilystä, etteikö paikalla olisi ollut ulkopuolista tekijää."
Arvio syyttäjien toiminnasta
Viime kädessä syyttäjä on vastuussa siitä, että esitutkinta on suoritettu riittävässä laajuudessa, tasapuolisesti ja kaikin puolin oikein. Esitutkinnan päättämisen jälkeen, kun poliisi on jättänyt asian syyttäjälle, hän päättää vielä mahdollisesti tarvittavista esitutkintatoimenpiteistä.
Viime vuoden loppuun asti voimassa olleen esitutkintalain 7 § määräsi: "Esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon yhtä hyvin epäiltyä vastaan kuin hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet."
Sisällöltään identtinen on tämän vuoden alusta voimaan tulleen esitutkintalain 4 luvun 1 § määräys: "Esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon sekä rikoksesta epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet."
Esitutkintalaki velvoittaa poliisia ja syyttäjiä. Ei ole heidän vapaassa valinnassaan, noudattavatko se sitä vai eivät. Mäkinen on kiistatta tärkeä todistaja, ja hän todistaa Auerin syyttömyyden puolesta. On oikeus arvioida, että juuri siksi syyttäjät yrittivät hänet sivuuttaa. Siten mielestäni on ilmeistä, että jättäessään kuulematta Mäkisen Ulvilan surman alkuperäiset syyttäjät Jarmo Valkama ja Kalle Kulmala ovat vähintäänkin rikkoneet virkavelvollisuuksiaan; samoin heitä ennen tutkinnanjohtaja Erik Salonsaari.
LÄHTEITÄ:
1) Etpk 6580/R/16735/06/Li10
2) http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/kolumnit/3211092/miesselittaja-m...
3) Iltalehti 9.9.2014